Nuummi inissiisarfissaq nutaaq ilisarnarsiartorpoq
Nuummi pinerluuteqarsimasunut inissiisarfissaq nutaaq inissiisarfiit Kalaallit Nunaanniittut matoqqasortaqartussat siullersaraat. 2019-mi upernaakkut atulissaaq. Pinngortitap pingaaruteqarnera illup sannaanut eqqumiitsulianillu pinnersagaaneranut eqqaamaniarneqarsimavoq.
Nuummi pinerluuteqarsimasunut inissiisarfittaassaq nutaaq inissinneqartussanut iserfigineqarnissaminut piareeqqajaalerpoq. Katillugit 76-nut inissaqarpoq taakkunanngalu inissat 40-t matoqqasumiipput.
Inissiisarfik siullerpaavoq Kalaallit Nunaanni matoqqasumik inoqatiminnut navianaateqartumik pinerluuteqarsimasunut pillagaanerminnik atuisussanut immikkoortortaqartoq. Inissiisarfiup immikkoortortaa taanna isumannaallisaaffigineqassaaq imaalillugu: Kaajallallugu qarmaqassaaq, ungaloqarluni kalerrisaarutinilu atortoqarluni.
”Qarmaq matoqqasortaanik kaajallaasoq takussutissaassaaq aammattaaq uagut Kalaallit Nunaanni innuttaasunik parnaarussisartugut. Inissiisarfinnik atugaqarnitta sungiusimasatta siunertarisaanniit allaanerussuteqarnera qarmap ersersissavaa. Kalaallit Nunaannut nutaajunngikkaluarpoq parnaarussanik tigummigallagaasunillu inissiisarneq. Massakkummi nunap immikkoortuini arlalinni ikigisassaanngitsunik pillaatisiaminnik atuisunik tigummigallagaasunillu inissiisarfinniittoqareerpoq. Kisianni taakku inissiisarfnni ammasuniipput – qarmaqanngitsuni”, Kalaallit Nunaanni Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfimmi pisortaq Naaja Hjelholt Nathanielsen oqaluttuarpoq.
Teknikkut nutaaliaalluinnartunik isumannaallisaassutinik peqaraluartoq aamma aqqusernit isikkiviillu sumut sammineri inissiisarfimmiittut sulisullu isumannaatsumiinnissaat ukkataralugit sananeqarsimapput. Periarfissaqarpoq immikkoortortat suli minnerusunngorlugit aaqqissuunneqarsinnaanerinut, taamaalilluni inissiisarfimmiittut immikkut nakkutigisariallit upalungaarsimaffigineqarnerunissaat anguneqassammat.
Kalaallit Nunaanni Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfiup sillimaniarneq aammalu innuttaasunut ilaalerseqqiiniarneq assigiimmik suliarai sanaartornermilu taakku tamarmik ukkatarineqarput.
Taamaattumik aamma ininik suliffiusinnaasunik, ilinniartitsiffiusinnaasunik aammalu katsorsaaffiusinnaasunik periarfissaqarpoq. Tamakku saniatigut atuagaateqarfik, naalagiartarfik, eqaarsaarfik aammalu silami arsaattarfik inissiisarfimmiittunut sunngiffimmi atorneqarsinnaasut pigineqassapput.
”Illup iluata aaqqissuunneqarnerata sulisut sulinerat ikiorsissavaa aamma toqqissimassutaassagunarlunilu atugarissaarnartuullunilu sulisunut inissiisarfimmiitunullu”, Naaja H. Nathanielsen oqaluttuarpoq.
Tujorminartup pinnissutsillu akerleriinnerat
Nuummi inissiisarfissaq nutaaq illussanik titartaasartunit Friis & Moltke aamma Schmidt Hammer Lassen-ikkunnit ingeniørit suliffeqarfiat Rambøll /Rambøll Grønland suleqatigalugit titartarneqarsimavoq, sanaartorneranilu Nuummi suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartartut assigiinngitsut annerusumik suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Illup ilusiligaanera Kalaallit Nunaanni pinngortitaq aallaavigalugu ilusilerneqarpoq.
Inissiisarfiup matoqqasortaa 5 miiteritut portutigisumik kaajallalluni qarmaqarpoq. Aka Høeghimit qarmaq pinnersarneqarsimavoq.
Inissiisarfik ilusilerneqarsimavoq avatangiisit takussaasut inuup timikkut anersaakkullu pissusiinik malunnartumik sunniisarnera filosofeeralugu.
Nuummi inissiisarfiup immikoorutaa unaavoq: Naak 5 miiterimik kaajallalluni qarmaqaraluarluni taamaattoq suli kangerlummut igalaatigut isikkiveqarpoq. Taamaalilluni pinngortitaq inissiisarfimmut isertinneqartutullusooq pivoq. Tamannalu ilaatigut timikkut tarnikkullu annersitsisinnaanermut pakkersimaarutaasinnaassalluni inissiisarfimmiittunut sulisunullu iluaqutaasumik.
Inissiisarfimmi igalaat issusuujupput, equutissat immuii imminornissamut aarlerinaallisagaapput aammalu matserfiit qaarajussagaapput taamaalilluni sinarsugissunut imminut ajoquserniartoqarsinnaajunnaarlugu.
”Inigisami issialluni qarmaq qarsullugu isikkiveqarpoq. Tamanna igalaakkut isigisaqarsinnaaneq eqqarsaatinik ingerlaartitsinermi iluaqutaasinnaavoq. Eqqarsartaatsikkut inissiisarfik qimaammerneqarsinnaavoq. Inissiisarfik sanaajuvoq igalaakkut avammut itsuartortoqarsinnaalluni kisianni illua-tungaanut ilummut ininut allanut itsuartortoqarsinnaannani”, Preben Christensen oqarpoq.
Eqqumiitsuliatigut innuttaasunut ilaalerseqqiinniarneq
Eqqumiitsuliat kalaallit kulturiannit aallaaveqarput. Assersuutigalgu ”Sassumap Arnaanik” oqaluttuaq iikkani takussaavoq.
”Inissiisarfimmiittut kalaallit oqaluttuatoqaataanik soqutigisaqartut eqaarsaarfiup iigaani titarnerit qernertut Sassuma Arnaata nujaanut assingutissinnaavaat”, assilialiortoq eqqumiitsuliortoq Edel Julie Hardenberg oqaluttuarpoq.
Eqaarsaarfik – timi atorlugu sammisaqarfiuvoq – titarnerit qaffiaartuliat angisuut inimi aalanermik pilersitseqataapput, eqqumiitsuliortoq Edel Julie Hardenberg oqaluttuarpoq.
Taanna eqqumiitsuliortut pingasut inissiisarfimmi pinnersaasimasut ilagaat. Eqaarsaarfimmi equmiitsuliaq innuttaasunut ilaalerseqqiiniarnerup ingerlaasianut takussutissaasinnaavoq, oqaluttuarpoq.
“Sassuma Arnaanik oqaluttuaq assigiinngitsunik isumasiorneqarsinnaavoq. Inissiisarfimmiittut tassaasinnaapput inuit ajortuliorsimasut taamaattumillu immap naqqanut aqqarlutik Sassumap Arnaata nujai minguiarsinnaavaat taamaalillutik nukissaqaqqilerlutik. Allatut oqaatigalugu inissiisarfimmiittut tassaniinnerminni qamuuna angalaarlutillusooq assersuutigalugu ajortuliaminnik timi tarnilu salissinnaavaat – inuiaqatigiiinnut inissiisarfimmiittumullu iluaqutaasumik”, Edel Julie Hardenberg oqarpoq. Aamma inissiisarfiup naalagiartarfia pinnersartussaavaa.
Sillimaniarneq aamma ineeqqat isikkivillit
Inuit ilaannut immaqa tupaallannarsinnaavoq pillakkat iikkamut qasertuinnarmut isikkiveqaratik immamut isikkiveqassammata imaluunniit aningaasat eqaarsaarfiup pinnersarneqarnissaanut atorneqarmata. Kisianni avatangiisit takussaasut pingaaruteqarput Bo Kobber Petersen Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfiup iluani sanaartugassanut annertuunut pisortaasoq oqarpoq:
“Inissiisarfik sillimaniarneq ukkataralugu sanaajuvoq. Taamaattumik aamma pingaarpoq avatangiisit ersittut inissiisarfimmiittut sulisullu akornanni atassuteqarnermut pitsaasumik sunniuteqarnissaat. Ineeqqat imminnut saaminatik pinngortitamut sammititaapput. Tassani pissutigineqarpoq inissiisarfimmiittut imminnut attaveqatigiittannginnissaat”. Bo Kobber Petersen oqarpoq.
Nuummi innuttaasunut inissiisarfik atulinnginnerani iluaninngaanniit takuniarneqarsinnaassaaq. Kalaallit Nunanni Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik aprilip qaammataani arlaleriarluni takuniaatitsilluni aaqqissuisassaaq.
Nuummi inissiisarfik nutaassaq pillugu piviusut
- Sanaartornissaq pillugu unammisitsisoqarsimavoq. Tassani illussanik titartaasartut kikkut inissiisarfimmik titartaassanersut unammissutigineqarlutik.
Ajugaasoq 17. maj 2013-mi nalunaarutigineqarpoq - Sanaartorneq 2015-mi aallartippoq – upernaakkullu 2019-mi naammassineqarluni atorneqalissaaq
- 400 million kroninik sanaartorneq akeqartussaavoq
- Inissiisarfik danskit-kalaallillu Eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuata, nutaamik kalaallini eqqartuussisarneq pinerluttulerinerlu pillugit inatsiseqalernerisa kingunerisaanik siunnersuuteqarnikkut sananeqarpoq, tamanna ilaatigut isumaqarpoq pillagaasut ilaquttatik qaninnerullugit pillagaanerminnik atuutitsisinnaalernerannik.
- Inissiisarfik 120.000 kvmiiterinik angissuseqarpoq. Imaappoq katillugit arsaattarfiit 17-t angeqqatigai. 8000 kvm illup iluaniipput/qaliaata ataaniipput.
- EQQUMIITSULIAT: Naalagaaffiup sanaartortitsinerini sanasunut sulisunut aningaasartuutit procentia ataaseq eqqumiitsulianik kusassaanermut atorneqartussaavoq. Eqqumiitsuliortut assigiinngitsut pingasut inissiisarfiup iluani silataanilu pinnersaatinnineqarsimapput.
- OQAATSIT: Kalaallit Nunaanni oqaaseq parnaarussivik atornagu inissiisarfimmik taasarpaat. Parnaarussap ineeraa ineeqqamik taaneqartarpoq.
- Massakkut inissiisarfik ammasoq Nuummiittoq matuneqassaaq